Tekoäly luovana kumppanina – luonnostelusta valmiiksi maalaukseksi

Luovuus on aina ollut matka tuntemattomaan. Se on uteliaisuutta, kokeiluja ja yllättäviä oivalluksia. Perinteisesti taiteilijat ovat luonnostelleet ideoitaan paperille, muovailleet hahmoja mielessään ja rakentaneet visuaalista maailmaa pala palalta. Minulle tämä prosessi on saanut uuden ulottuvuuden tekoälyn myötä.

 Tekoäly luonnosteluvaiheen apurina

Maalaan tällä hetkellä mielikuvituksellista maalaussarjaa, jossa kissojen, sammakoiden ja kumiankkojen muotokuvat heräävät eloon. Työskentelyni lähtee liikkeelle ideasta. Mieleeni tulee esimerkiksi seepra-raidallinen sammakko, jolla on sarvet ja steampunk-asusteet, istumassa kukkatyynyllä huoneessa, jossa on kukkatapetti. Välillä näitä ideoita pulppuaa päähän jatkuvana virtana. Juuri nukkumaan mennessä; nousen aina ylös kirjaamaan jokaisen pulpahduksen.

Aiemmin tällaisen idean luonnosteleminen olisi vaatinut paljon aikaa ja kokeiluja, mutta nyt hyödynnän tekoälyä luonnosvaiheessa. Syötän ajatukseni tekoälylle ja katson, mitä se luo. Jos kuva inspiroi minua, otan sen malliksi ja alan maalata siitä valokuvamaisen tarkkaa teosta.

Tekoäly ja taiteilijan mielikuvitus

Tekoäly ei korvaa minua taiteilijana, mutta se laajentaa näkökulmaani.  Tekoälyn tuottamassa kuvassa saattaa olla yksityiskohtia, joita en itse olisi tullut ajatelleeksi. Se toimii ikään kuin visuaalisena keskustelukumppanina – ehdottaen, mutta ei määräten.

Moni saattaa ajatella, että tekoäly "tekee työn puolestani", mutta todellisuudessa se on vain yksi työkalu muiden joukossa. Sen antamat vaihtoehdot täytyy suodattaa, muokata ja lopulta toteuttaa käsin. Prosessi on edelleen omaani: idea, maalaaminen, yksityiskohtien tarkentaminen ja lopullisen tunnelman rakentaminen.

Luovuus teknologian aikakaudella

Tekoälystä puhutaan paljon, ja taiteen maailmassa se herättää sekä innostusta että pelkoa. Itse näen sen mahdollisuutena. Se ei poista inhimillistä luovuutta vaan voi päinvastoin ruokkia sitä.

Jo opinnäytetyössäni tutkin, miten teknologia voi palvella luovaa prosessia. 3D-mallinnus oli silloin työkalu vaatesuunnittelussa – nyt tekoäly toimii minulle visuaalisena apurina maalaamisessa. Teknologia ei siis rajoita luovuutta, vaan tarjoaa uusia välineitä sen toteuttamiseen.

Tulevaisuudessa uskon, että yhä useampi taiteilija löytää tekoälystä oman työskentelynsä rikastuttajan. Se ei ole uhka perinteiselle taiteelle, vaan uusi tapa hahmottaa ja kehittää omia ideoita.

Miten sinä suhtaudut tekoälyn ja luovuuden yhdistämiseen?