Muodon Muutos

Taiteen maisterin opinnäytetyöni tarkoituksena oli syventyä Marvelous Designer-ohjelman tuomiin uudenlaisiin mahdollisuuksiin vaatemalliston suunnittelussa ja suunnittelijan työympäristönä. Oman henkilökohtaisiin arvoihin ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvan työskentelymetodin, sekä oman, persoonallisen ilmaisun kehittäminen oli keskeisessä osassa, joten osana opinnäytetyötäni suunnittelin ja toteutin vaatemalliston. Suunnittelin malliston kokonaan 3D-ohjelmaa käyttäen, ja toteutin valmiin vaatemalliston 3D-ympäristössä luoduilla ja testatuilla kaavoilla. Mallisto oli kaavoituksen osalta hyvin kokeellinen. Halusin tuoda mallistoon kolmiulotteisia, veistoksellisia, mutta silti hyvin yksinkertaisia muotoja, joita toteutin muun muassa saumoja kiertämällä, kaavanosien mittasuhteita muuttelemalla sekä pitämällä kaavanosien määrän minimissään. Yksityiskohdat tulivat yksinkertaisuudesta ja minimalismista. Keskiössä oli vaatteen muoto väreillä, kuoseilla ja materiaaleilla iloittelun sijaan.

Halusin myös tutkia miten 3D-ohjelma toimii kokeellisen, luovan ja taiteellisen työskentelyn alustana, ja millaista on estetiikka jota tietokoneella 3D-ympäristössä voi luoda.

Halusin ennen kaikkea koetella rajojani suunnittelijana uudenlaisen, tietyin säännöin rajatun suunnitteluprosessin puitteissa. Minua kiinnostaa kokeellinen työskentely, jossa voin yhdistää uutta teknologiaa taiteelliseen ilmaisuuni. Halusin jatkaa jo aiemmin aloittamaani ideaa ei-perinteisestä kaavamuotoilusta vaatesuunnitteluni lähtökohtana.

Koska iso osa opinnäytetyöni tutkimusprosessista liittyi oman suunnittelutapani kehittämiseen oman henkilökohtaisen suunnittelufilosofiani pohjalta, koin tarpeelliseksi syventää ja taustoittaa näkemyksiäni. Määrittelemieni konkreettisten sääntöjen lisäksi minulla on tietyt henkilökohtaiset ajatusmallit, jotka vaikuttavat työskentelyni taustalla. Itse koen hyvin suunnitellun ja huolella valmistetun vaatteen jokapäiväisenä taideobjektina. Olen myös hyvin kiinnostunut uuden teknologian, erityisesti tietokoneohjelmien, tuomista mahdollisuuksista. Näen tietokoneen apuvälineenä, joka voi tarjota täysin uudenlaisen ulottuvuuden omaan luovaan prosessiini, ja auttaa minua toteuttamaan ideoita, jotka ilman tietokonetta olisivat hyvin työläitä ja aikaa vieviä. Tietokone on näyttäytynyt minulle mahdollisuutena uudenlaiseen ja innovatiiviseen työskentelyyn.

Vaate taiteena, sekä tietokone osana luovaa prosessia saivat minut pohtimaan myös estetiikan näkemyksiä. Toisaalta minua kiinnosti se, muokkaako tietokoneavusteinen suunnitteluprosessi mallistoani johonkin tiettyyn visuaaliseen suuntaan, ja jos muokkaa, niin millaista tämä visuaalinen estetiikka on, ja miten sitä olisi mahdollista arvioida. Tietokoneen läsnäolo suunnitteluprosessissa herättää mielessäni myös kysymyksen siitä, voisiko tietokone tulevaisuudessa osallistua vaatekappaleen esteettiseen arviointiin jo suunnitteluvaiheessa?

Omia esteettisiä arvojani pohtiessa ja tutkiessa tutustuin japanilaiseen estetiikkaan. Japanilainen arvomaailma ja estetiikka poikkevat peruslähtökohdiltaan länsimaisesta siinä, että japanilaisessa kulttuurissa esteettiset arvot ja esteettinen kokemus liittyvät koko ympäröivän maailman, tilan, esineiden ja elämäntavan kokonaisvaltaiseen kokemiseen.

Japanilaisessa estetiikassa kauneus ei tarkoita vain esteettisesti miellyttävää vaan pikemminkin suuria tunteita herättävää kokemusta. Kauneutta voi olla ulkoisesti jopa rumassa esineessä.

Japanilaisen estetiikan laajakatseisuus, rehellisyys ja maanläheisyys sopii omiin ajatuksiini hyvin. Löydän paljon yhtymäkohtia omiin näkemyksiini. Minua kiinnostavat suunnittelulliset lähtökohdat, joihin kuuluvat muun muassa määritelmät ei muotolaskoksia, ei laskoksia, kaavankappaleet minimiin, vaatturin tekniikat, ei-perinteinen kaavoitus, veistoksellisuus, yksinkertaisuus, perinteinen – uusi, sekä saumattomuus, sopivat hyvin japanilaisen estetiikan arvoihin.

Visuaalisella materiaalilla oli opinnäytetyössäni aivan yhtä suuri merkitys kuin luetulla lähdeaineistolla. Visuaalinen taustatyö toimi inspiraation lähteenä ja muodosti pohjan koko suunnitellulle mallistolle. Minulle on aina ollut hankalaa työskennellä keräämällä eri lähteistä inspiroivia kuvia ja rakentaen moodboardeja. Tarvitsin kuitenkin paljon visuaalista taustamateriaalia työni aloittamisen tueksi. Halusin löytää erilaisia muotoja, joiden pohjalta voisin aloittaa malliston suunnittelun. Koin myös, että ajatus taiteen ja vaatteen suhteesta tarvitsee tuekseen itse luotua taiteellista pohjaa, jolloin taide kulkisi mukana koko prosessin ajan, ei pelkästään lopputuotokseen liitettynä argumenttina.

Aloin tuottaa omaa visuaalista materiaaliani piirtämällä naishahmoja liikkeessä ja ääriasennoissa. Näiden hahmojen pohjalta aloin luoda outoja, orgaanisia muotoja ja kuvioita. Menin syvälle muotojen tutkimiseen ja loin itselleni laajan visuaalisen kokoelman, jonka pohjalta aloin suunnitella mallistoani 3D-ohjelmassa. Visuaalinen taustatyöni käsittää muotoja täyteen piirretyn luonnoskirjan sekä suuria, A0-kokoisia piirroksia. Tein myös hiilellä, mustaliidulla ja nestemäisellä tussilla ekspressionistisia, abstrakteja viivateoksia, joita ajattelin voivani hyödyntää mallistossani mahdollisina kuoseina. Hiilen, mustaliidun ja tussin esteettisyys linkittyy mielessäni japanilaisen estetiikan arvoihin. Piirroksista ja maalauksista syntyi kansiin sidottu taidekirja, jota voi käyttää vaikka inspiraation lähteenä.

Oman visuaalisen ideapohjan piirtäminen ja maalaaminen toi työn hyvin läheiseksi ja henkilökohtaiseksi. Erilaiset muodot muuttuivat sitä konkreettisemmiksi mitä enemmän niitä piirsi, ja mitä erilaisempia lähestymistapoja niihin otti. Itse löydettyjen muotojen käyttäminen 3D-ohjelmassa suunnittelun ja kaavoituksen pohjana sai projektin tuntumaan täysin omalta. Muodot myös innostivat menemään koko ajan pidemmälle kokeellisuudessa. Orgaaniset muodot kääntyivät ja taittuivat 3D-ohjelman avulla veistoksellisiksi ja persoonallisiksi vaatteiksi.